Minulta on usein kysytty kuvistani somessa. Olenko joku malli tai maksanko kuvistani. Aloitin mallintyöt Suomessa 17-vuotiaana toimiston listoilla ja jatkoin Tallinnassa asuessani paikallisessa toimistossa eli tavallaan olen ammattimalli. Monien syiden takia en ikinä ns. breikannut maailmalle, vaikka ulkonäköni ja mittojen puolesta olin ihan valmis paketti. Harmittaako se minua? Kyllä ja ei.
Freelancer -mallina työskentely on ihan samanlaista puurtamista kuin minkä tahansa alan freelancer hommat. Duunit pitää itse hankkia, verkostoituminen on kaikkein tärkeintä ja eikä pelkkä ulkonäkö aina riitä – pitää olla myös hyvä ja luotettava tyyppi. Työt tulevatkin usein jonkun tutun kautta, mutta tv-mainosten ja joidenkin roolitöiden castingeissä olen kuitenkin joutunut aina lopulta käymään. Myös Instatilini toimii työportfoliona ja saan paljon senkin kautta yhteydenottoja. Siksi siellä onkin vain itsestäni eikä päivän aterioista kuvia.
Olen löytänyt itseni vuosien varrella ihmeellisistä paikoista: lentokoneen tax free-lehdestä, näyteikkunoista, Rautatietorin jättimäisistä mainosplakaateista, Sokoksen meikkipisteeltä... Koskaan ei voi tietää mistä pärstänsä bongaa. Suurinta osaa palkallisista kuvista en kuitenkaan edes julkaise, koska a) en saa niitä missään muodossa tai b) ne eivät sovi omaan tyyliini. Suurin osa some-kuvistani onkin tuttujen kuvaajien ottamia, jolloin niiden julkaisusta ja tyylistä sovitaan yhdessä.
En maksa omista ei-kaupallisista kuvistani kenellekään, koska ne ovat vain kuvaajan ja minun (ja joskus meikkaajan) portfoliomatskua. Monen kuvaajan, meikkaajan ja mallin kanssa olenkin tutustunut niin hyvin, että voin kutsua heitä kavereikseni jopa ystäviksi. Muutamien kanssa on tullut erimielisyyksiä siitä, mitä saa julkaista ja mitä ei. Nykyään minun pitää olla entistä varovaisempi ja tarkempi kenen kanssa teen kuvauksia. Jouduin taannoin ottamaan juristiin yhteyttä, kun eräs tunnettu kuvaaja julkaisi kuvia ilman suostumustani. Paras lopputulos saadaan molemminpuolisella luottamuksella ja kunnioituksella toisiaan kohtaan.
Vaikka joitain mätämunia alalla on, niin freelancer-mallina olemisen paras puoli on kuitenkin se, että saan olla enemmän kuin pelkkä malli monille tämän alan ammattilaisille. Tunnen usein olevani yksi tiimin jäsenistä ja osa kokonaisuutta. Usein produktiot ovat sellaisia, että voin markkinointi-alan koulutuksellani vaikuttaa ja antaa vinkkejä lopputulokseen.
Kiinnostaako minua sitten vielä toimistot? Vastaus on tähänkin kyllä ja ei. Toimiston kautta saisin isompia, suurempia, näkyvämpiä ja rahakkaampia keikkoja, ja tukea isommissa sopimuksissa jne. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Sitä nyt ainakaan ei voi tietää, mutta toistaiseksi olen vapaasti freelancer monilla aloilla!
Kuvat loistava Antti Mutka!